Vesilahti on ylpeä aktiivisista ja monipuolisista kylistään. Täältä löytyy paikka jokaiselle.
Kirkonkylä
Kirkonkylä
Kirkonkylästä pääset autoillen Lempäälään ja Helsinki-Tampere -moottoritielle n. 15 minuutissa, Tampereellekin vain puolessa tunnissa. Oman auton käyttö ei ole kuitenkaan välttämätöntä, vaan Tampereen seudun joukkoliikenne liikennöi Kirkonkylän ja Tampereen väliä joka päivä.
Monipuoliset palvelut vauvasta vaariin
Idyllisestä ja toimivasta keskuksesta löytyvät modernit palvelut, kuten: terveysasema, Kirjasto Lähde, Peiponpellon päiväkoti, Vesilahden yhtenäiskoulu (luokat 0-9), monipuolinen tekonurmikenttä, kuntosali, Frisbeegolf -rata, skeittiparkki, tori, ulkoilumaastoja, kauppoja ja kahvila, sekä monia muita palveluja.
Pitkä historia
Vesilahden kirkonkylän miljöö on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Vanhin maininta Vesilahdesta on vuodelta 1346. Tällöin Vesilahden kirkkoherra Benedictus Thomae mainitaan Turun tuomiokirkon Mustassa Kirjassa. Kirkonkylän historian leimaa antavin ajanjakso oli 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku. Vuonna 1865 annettiin kunnallislaki ja Vesilahden kunta perustettiin vuonna 1869. Näin Kirkonkylästä tuli seurakunnallisen keskuksen lisäksi myös Vesilahden hallinnollinen keskus.
Koskenkylä
Koskenkylä
Koskenkylä on kaunis maalaiskylä Vesilahden kaakkoisosassa. Asukkaita kylässä on noin 700. Lempäälään ja Akaan Viialaan ajelee 10 minuutissa ja Tampereelle reilussa puolessa tunnissa.
Kylän keskus sijaitsee Mantereentien ja Koskenkyläntien varrella. Koskenkylän raitti on osa idyllistä perinnemaisemaa; peltoja, mäkiä, metsiä sekä sulassa sovussa uudisrakennuksia ja vanhoja sukutiloja. Kylän läpi virtaa Koskenjoki, jota pitkin voi meloa ja soutaa. Ylämäen kyläkerhon omistamia kanootteja voi vuokrata Kahvila Koskenvoimasta.
Koskenkylässä on Ylämäen koulu (luokat 0-6) ja Satumetsän päiväkoti. Keskellä kylää on Ylämäen Kyläkerhon omistama ja talkoilla rakentama kylätalo Koskenvoima, jossa toimii Kahvila Koskenvoima. Kylän keskellä Harjulan mäellä sijaitsee Ylämäen Nuorisoseuran seurantalo Harjula, jota voi myös vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin. Harjulan ympärillä on 1.maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Alueella on myös frisbeegolf-rata, joka on ahkerassa käytössä. Harjulaan rakennettiin kota kesällä 2021, joka on ahkerasti varhaiskasvatuksen käytössä. Samalla tehtiin Koskenjoen rantaan kuntalaisten käyttöön laavu, jossa on polttopuita ja ulko-wc.
Koskenkylän kevyenliikenteenväylä tehtiin kyläläisten, kunnan ja tielaitoksen yhteistyönä. Väylään kuuluu kaunis silta, jota pitkin mm. koululaiset pääsevät turvallisesti ylittämään Koskenjoen koulumatkallaan.
Koskenkylä on ennen ollut osa isompaa Ylämäen aluetta, johon on kuulunut useampia kyliä. Koskenkylän/Ylämäen historiasta voi lukea tarkemmin Yrjö Punkarin laatimalta sivustolta.
Koskenkylässä on yksityisten asemakaavoitettuja alueita, joissa on tontteja myytävänä. Eri alojen pienyrityksiä toimii ympäri Koskenkylää.
Vilkasta kylätoimintaa
Ylämäen Kyläkerho ry (perustettu v.1997) järjestää kyläläisille monenlaisia tapahtumia, mm. teatterireissuja, erilaisia talvi- ja kesätapahtumia, myyjäisiä sekä talkoita. Talvikaudella pelataan lentopalloa kerran viikossa Ylämäen koululla.
Ylämäen Nuorisoseura ry:n (perustettu v.1916) Harjulan nuorisoseurantalo on oivallinen paikka pitää juhlia talvella noin 70 hengelle ja kesällä rajattomalle määrälle. Tontti on rauhallinen ja sillä sijaitsee myös urheilukenttä, joka on kaikkien vapaassa käytössä.
Nuorisoseura järjestää kulttuuritapahtumia laidasta laitaan. Nuorille kerhoja, heidän toiveiden mukaan. Aktivoi, nuoria ja uusia ihmisiä toimintaan mukaan. Talkoilla pidetään yllä kenttää, taloa ja talon muuta ympäristöä, jotta ne voivat olla ihmisten käytössä. Nuorisoseura toimii tiiviissä yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa.
Kylältä löytyy mm. kaksi metsästysseuraa: Ylämäen Metsästysseura ry ja Maajussi Metsästäjät ry sekä Ylämäen- Rikalan Osakaskunta (kalastus), jonka lupamerkkejä on saatavilla Kahvila Koskenvoimasta.
Ota yhteyttä
Krääkkiö
Krääkkiö
Krääkkiö sijaitsee Vesilahden kunnan lounaisosassa, Sastamalan ja Urjalan vastaisella rajalla. Naapurikylinä tässä pienessä, mutta pippurisessa kylässä on Halkivaha, Rämsöö, Narva, Onkemäki ja Riehu. Lähimpään kylään eli Narvaan tulee matkaa noin 10 km, josta löytyy kauppa, päiväkoti ja koulu. Vesilahden Kirkonkylälle tulee matkaa 19km, Tampereelle 49km ja Nokialle noin 43km.
Krääkkiössä asuu vakituisesti noin 200 asukasta, mutta se on suosittu myös loma-asukkaiden keskuudessa. Varsinkin suurempien metsäjärvien (mm. Ameenjärven, Oravajärvien ja Inhajärven) rannoilla on kymmeniä kesähuviloita, mikä vilkastuttaa kylän elämää kesäisin.
Metsien ympäröimä kylä on oiva paikka luonnonläheisille harrastuksille. Kylässä on oma metsästysseura, vuodesta 1948 asti toiminut Erämaan metsästysyhdistys. Krääkkiöstä löytyy myös ampumarata. Aktiivisesti toimiva kyläyhdistys pyrkii kehittämään kylää ja lisäämään yhteistä toimintaa kyläläisten kesken. Kylän toiminnan keskuksena toimii PVY:n seuratalo.
Ota yhteyttä
Narva
Narva
Narva on noin 900 asukkaan kyläalue keskellä Vesilahtea. Matka Tampereelle, Nokialle, Akaaseen, Valkeakoskelle ja Sastamalaan taittuu reilussa puolessa tunnissa.
Maastoltaan Narvan seutu on hyvin vaihtelevaa. Enimmäkseen kuusta kasvavien metsien keskellä on kymmeniä vuoria. Myös kivikot ovat metsäalueilla tavanomaisia. Repaleiset peltoaukeat eivät ole missään aivan tasaisia. Maisemat muodostuvat sen vuoksi kiinnostaviksi ja mieleenpainuviksi.
Päätien tuntumaan sijoittuvat Pyhäjärven Alhonselkä, Alhonlahti ja Laukonselkä. Hinsalan ja Laukon pohjoispuolella ovat Säijänselkä ja Vakkalanselkä. Pienempiä järviä ovat Narvajärvi, Lemmettyjärvi, Ahvenjärvi ja kaksi Särkijärveä. Suurimmat joet ovat Narvaan laskeva Narvanjoki ja Kostialaan laskeva Toivolanjoki. Kaikkien järvien vedet laskevat Nokianvirran kautta Kokemäenjokeen.
Narva on ollut suosittu uudisrakennusalueena, minkä vuoksi se on kasvanut melko voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella sekä kaavoitetuille alueille että haja-asutusalueille.
Mistä Narva tunnetaan?
Pirkanmaan alueella Narva tunnetaan joka viides vuosi järjestettävistä Narvan Markkinoista. Tapahtuma on nykyään lähinnä kotiseutujuhla, jossa on myös markkinamyyntiä. Paikkana on Vilkinaron kotiseutumuseon alue Ylä-Narvantien varressa. Vuoteen 1787 asti Narvassa pidettiin koko Lounaisen Suomen tuntemat syysmarkkinat Antinpäivän aikaan. Markkinoiden alkua ei kukaan tiedä. Markkinoiden välivuosina järjestetään Perinnepäivä ja Maalaistori yleensä elokuun toisena lauantaina. Toukokuusta syyskuun loppuun on mahdollista päästä vanhan ajan toritunnelmaan kylän keskustan kesätorilla lauantaisin klo 8.30 alkaen.
Narvan alueen kuuluisin yksittäinen kohde on luonnollisesti Suomen maineikkain kartano Laukon kartano, jonka varsin vaiherikasta menneisyyttä tunnetaan lähes parin tuhannen vuoden ajalta. Nykyään Laukon kartano on vierailijoille avoinna kesäisin. Kartanon satumaisessa puistossa nautitaan kesän mittaan lukuisista tähtiartistien keikoista ja konserteista. Nykytaiteen ystäville kartanomiljööstä löytyy vaihtuvat taide- ja historianäyttelyt.
Maisemiensa ja idyllisen kylämiljöönsä ansiosta Narva on tullut tutuksi myös TV 2:n maalaiskomedioista, kuten Peräkammarin pojat, Mooseksen perintö ja Turvetta ja timantteja. Myös kirjailijat ovat saaneet Narvan seudulta inspiraationsa. Alhonlahden itäpuolella kesiään viettäneet Sinikka ja Tiina Nopola tunnetaan koko Suomessa mm. lastenkirjoistaan Heinähattu ja Vilttitossu sekä Risto Räppääjä. Alhonlahden länsipuolelta on lähtöisin Anneli Poukka, joka on kirjoittanut jo toistakymmentä romaania.
Kaupat, museot ja julkiset tilat
Kylässä on kaksi hyvin varustettua kauppaa; päivittäistavarakauppa ja rautakauppa. Vaikka muualla työssä käynti on nykyään yleistä, alueella on kauppojen lisäksi myös muuta yritystoimintaa; esim. bussiyhtiö, Kyläbistro olutpanimoineen sekä rakennusalan yrityksiä. Maaseudulle ominaista elinkeinotoimintaa harjoittavat suuret nykyaikaiset karjataloustilat, maatilalomailupaikat sekä energiapuumursketta valmistava Viikari Oy. Lisäksi alueella on pienempiä maatalouteen liittyviä palveluja ja urakoitsijoita.
Vesilahden kotiseutumuseona toimii markkina-alueella sijaitseva Laukon vanha torppa Svartmark ja siihen liittyvät muut rakennukset. Museo on avoinna kesäsunnuntaisin. Pienin ja uusin museo on Narvan koulun vieressä sijaitseva Sorvala, joka muutaman muun rakennuksen kanssa jäi palamatta vuoden 1918 tapahtumissa. Sorvala on avoinna kesällä viikonloppuisin ja sen ohjelmaan kuuluvat vaihtuvat näyttelyt.
Narvan alueen suurin julkinen tila on Tähti Nuorisoseuran omistama Narvan Seurantalo, jonne juhlijoita erilaisiin tilaisuuksiin mahtuu viitisensataa. Vielä enemmän väkeä mahtuu kesäisiin juhlatilaisuuksiin markkina-alueella sijaitseviin rakennuksiin. Ikäihmisten käytössä on ainakin toistaiseksi entinen hammaslääkärin toimitila, joka tunnetaan nykyään nimellä Senioritalo.
Kunnallisista rakennuksista huomattavin on Narvan koulu, jonka toimitiloina ovat 1920-luvun alussa valmistunut puurakennus sekä suuri ja ajanmukainen uusi osa liikuntatiloineen. Kylän keskustassa on vuonna 2016 valmistunut Peuraniityn päiväkoti. Narvan kyläkirkko toimii Vesilahden seurakunnan yhtenä toimintapaikkana, jossa toisinaan pidetään myös jumalanpalveluksia.
Narvan alueen historiaa
Maanteidensä ja aiemmin myös vesiteidensä ansiosta Narva tunnettiin jo esihistoriallisena aikana turkisten kauppapaikkana. Sitä osoittavat mm. Karholannokan, koulun ympäristön, Hiidennokan, Kuralan ja Kostialan muinaismuistoalueiden rikkaat ja runsaat löydöt, joita on kuvattu useissa arkeologisissa teoksissa. Kuuluisimpia löytöesineitä ovat kyläkirkon tontin kaivauksissa 1956 löytynyt ristiretkiaikainen linturiipus sekä Karholannokan 300-luvun emaloitu solki, joka nykyään tunnetaan Karhottaren koruna. Kyläkirkon 1100-1200-luvun kalmiston arkeologit ovat todenneet kristilliseksi, joten paikalla on täytynyt olla bysanttilais-ortodoksinen kauppiaspyhäkkö. Lue lisää Narvan historiasta.
Kylätoimintaa
Narvan alueella on aika ajoin toiminut kyläyhdistys, mutta käytännössä kylän vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta on vastannut suurimpien julkisten tilojen omistaja Tähti Nuorisoseura ry. Seuran alaosastona toimii mm. Narvan Soittokunta. Museoasioissa yhteistyötä tehdään Vesilahden Museoyhdistyksen kanssa.
Ota yhteyttä
Onkemäki
Onkemäki
Onkemäellä asuu vajaa 300 asukasta hajalleen ripoteltuna pitkin teiden varsia ja metsän syrjiä. Rakennuskanta on kaunista, maaseutumaisemaan sopivaa rakentamista. Kyläalue on laaja; Riuttonkulmalta Tarimaalle ja Riehun suuntaan mukavan mutkikkaita hiekkateitä. Kesäisin väkimäärä lähes tuplaantuu kesälomalaisten ansiosta.
Kylän keskukseksi katsotaan Onkemäen koulu ja sen läheisyyteen valmistunut monitoimisuuli. Matkaa Lempäälään, samoin kuin Viialaan on reilut kymmenen kilometriä, Tampereelle vajaat neljäkymmentä. Jatkettaessa kylän läpi kulkevaa Kehrontietä lounaaseen tulee ennen Urjalan rajaa vastaan Riehun kylä.
Onkemäen koululle on aikanaan ohjautunut oppilaita sekä Riuttonkulman koululta että Riehun koululta. Molemmat kauniit rakennukset ovat nykyään yksityiskäytössä. Onkemäen koulu on Onkemäen koulun ystävät ry:n omistuksessa ja kiinteistön toiminta on alkanut löytää omat uomansa.
Kyläalueelle on muuttanut uusia asukkaita ja uusia, vakituisia asuinrakennuksia rakentuu koko ajan. Kylä jatkaa maaseutumaista elämäänsä!
Onkemäen kylän sydän
Korkeimmalla mäellä, honkaisella Sikomäellä, seisoo yli satavuotias koulu, jossa kunnan järjestämä opetus loppui keväällä 2015. Alhaalla levittäytyvien peltojen takaa siintää Natura-suojeltu Onkemäen lintujärvi.
Koulun omistaa Onkemäen koulun ystävät ry, johon voivat liittyä kaikki, jotka kantavat huolta yhteisen rakennuksen pysymisestä tapaamis- ja juhlapaikkana ja haluavat olla mukana kehittämässä siitä luontopainotteista keskusta. Tervetuloa tutustumaan!
Lisätietoja jäseneksi liittymisestä, jäseneduista ja yhteisistä tapahtumista löytyy Onkemäen koulun ystävät ry:n Facebook-sivuilta.
Ota yhteyttä
Palho ja Vakkala
Palho ja Vakkala
Palho ja Vakkala sijoittuvat Vesilahden ja Nokian rajalle, Pyhäjärven rantoja myötäilevän Vakkalantien varteen.Matkaa Tampereelle on 50 kilometriä ja Lempäälään noin 30 kilometriä. Vesitietä matkat ovat puolet lyhyempiä.
Pyhäjärvi ja Vakkalantie ovat tärkeä osa molempia kyliä. Vakkalantie seurailee Pyhäjärven rantoja tai viljavia peltoja. Leimallista pelloille on siellä käyskentelevät peurat. Pyhäjärvi näkyy kaikkialla jopa niin, että sitä voisi pitää arkisena kyläläisille, mutta kyllä sitä pidetään tärkeänä maisemana, virkistysalueena tai kalavetenä.
Loma-asumisen helmi
Palhossa ja Vakkalassa asuu vakituiseen noin 50 asukasta. Loma-asutuksen kanssa määrä menee yli 200 asukkaan. Nykyään ei oikeastaan pysty erottelemaan vakituisia asukkaita ja loma-asukkaita. Loma-asuntojen ympärivuotinen käyttö alueella on hyvin runsasta. Loma-asukkaat ovatkin hyvin vahvasti osana Palhon ja Vakkalan kyläyhteisöä.
Vilkasta toimintaa kaikille asukkaille
Palhon Maamiesseura järjestää aktiivisesti kylätoimintaa. Alueella toimivat myös Vakkalan seudun metsästysyhdistys ja Palhon eräveikot. Alueella sijaitsee Palhon kartano, useita vireitä maatiloja ja puuveneveistämö.
Maamiesseura järjestää kyläläisille tupailtoja, retkiä erilaisiin tapahtumiin, joululounaan. Suuria vuosittaisia tapahtumia vaki- ja loma-asukkaille ovat Palhon kota-alueella Vakkalantie 625 järjestettävät tapahtumat. Vuosittaisen kalenterin mukaan ensimmäisenä on laskiaisrieha ja kenttäkeittiöllä keitetty hernekeitto helmi-maaliskuun taitteessa. Kesäjuhlat kodalla pidetään heinäkuun alussa. Uutispuuroa keitetään kenttäkeittiöllä alkusyksystä. Uudeksi perinteeksi on tullut kävelyretki kylien maisemiin lokakuussa. Vielä ennen joulua juomme glögit kodalla jätkänkynttilöiden loisteessa.
Riehu
Riehu
Riehun kylä sijaitsee aivan eteläisessä Vesilahdessa ja rajoittuu etelässä Urjalan kuntaan. Vesilahden muista kylistä Riehun rajanaapureina ovat pohjoisessa Krääkkiö ja idässä Onkemäki. Matkaa Vesilahden kirkolle on noin 20 ja Tampereelle noin 50 kilometriä.
Riehu on luonnonkaunis ja yhteisöllinen noin 40 asukkaan kylä. Riehusta itään mentäessä Ison Arajärven takana sijaitseekin yksi Vesilahden arvokkaista luontokohteista eli Kirveslammin Natura-alue.
Riehusta löytyy aktiivinen kyläyhteisö, joka järjestää erilaisia aktiviteetteja kyläläisille ympäri vuoden. Talkoovoimin rakennettu Riehun kota on suosittu kokoontumispaikka ympäri vuoden. Kodalla vietetään vuosittain esimerkiksi laskiaisriehaa. Aina sään salliessa kylää kiertävät talvisin maastoladut. Asukkaille löytyy alueelta myös oma, yksityinen uimaranta.
Ota yhteyttä
Rämsöö
Rämsöö
Rämsöö on noin 250 asukkaan kylä luoteisessa Vesilahdessa. Alle puolen tunnin ajomatkan päässä ovat Nokian, Sastamalan ja Lempäälän keskustat, samoin Vesilahden kirkonkylä. Pirkanmaan keskuskaupunkiin Tampereelle matka taittuu puolessa tunnissa (alle 40 km).
Rämsöön keskipiste on kaunis ja kalaisa Suonojärvi, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia virkistykseen ja harrastuksiin. Suonojärven rannalla sijaitsevassa Teatterirannassa ovat Kesäteatteri, lapsiystävällinen uimaranta ja Rantapaviljonki (Kesäkahvila) sekä kylän komea kirkkovene vajoineen.
Rämsöö – hyvä kylä elää!
Koko Suomen Vuoden kylä 2007 Rämsöö on tunnettu yhteisöllisyydestään ja talkoohengestään, joka näkyy kylän arjessa monin tavoin. Rämsööläiset hallinnoivat kiinteistöjään ja vetävät monenlaista harrastustoimintaa kaikenikäisille, teatteria, kerhoja, yhdistystoimintaa, spinning-tunteja, sählyä sekä lasten ja nuorten toimintaa ym.
Rämsöön kyläkerho ry on toiminut aktiivisesti jo vuodesta 1979! Yhdistys mahdollistaa kylän monipuoliset tapahtumat ja pitkäjänteisen kehittämisen mm. hanketoiminnan avulla (1996 alkaen). Kylä on tarjonnut jo vuosikymmenien ajan kulttuurielämyksiä valtavalle määrälle kuntalaisille ja vierailijoille.
Kylässä toimii myös Vesilahden vanhin urheiluseura Rämsöön Urheilijat ry (perustettu 1932), joka nimensä mukaisesti järjestää liikuntatoimintaa sekä omistaa Rämsöön Seurantalon. Yhdistykset toimivat yhteistyössä järjestäen yhteisiä tapahtumia. Rämsööläiset ovat aktiivitoimijoita laajemminkin.
Kuukausittain ilmestyvästä jokaiseen postilaatikkoon jaettavasta kylätiedotteesta voi lukea kylän ajankohtaiset tapahtumat ja toiminnat. Talkoilla koottavassa ja jaettavassa tiedotteessa voivat ilmoittaa niin kyläläiset kuin yrityksetkin ilmaiseksi.
Ahtiala ja Rämsöön ryhmis
Rämsöön ryhmis toimii komealla paikalla Suonojärven rannassa sijaitsevassa Ahtialan kiinteistössä, jonka Rämsöön kyläkerhon omistaa. Varhaiskasvatusta jatkaa nykyisin ryhmäperhehoito -muodossa Rämsöön kyläosuuskunta kyläkerhon vuokralaisena kohtuullisen pienellä vuokralla. Kodinomainen pieni hoitopaikka tarjoaa rikkaan kasvuympäristön, jossa kahden koulutetun hoitajan kanssa retkeillään ja ulkoillaan luonnossa lapsen omaa syliaikaa unohtamatta. (Katso Rämsöön ryhmis / FB).
Ahtiala tarjoaa tilat kylän monille toiminnoille, mm. Pirkan Opiston jumppa ja kerhot, yhdistysten kokoukset, spinning -harrastus ja viereisen kesäteatterin harjoitukset sekä mahdollisuudet moneen muuhun toimintaan ilta- ja viikonloppuaikaan.
Ahtialassa toimi kyläkoulu sata vuotta (1905 – 2005) ja sen jälkeen Ahtialan päiväkoti (2006 – 2020 ) Vesilahden kunnan toimesta. Nykyisin päivähoitotoiminnan kylässä mahdollistaa Rämsöön kyläkerho.
Palkittu kesäteatteri
Rämsöön Kesäteatteri on tänä päivänä tunnettu laadukkaista koko perheelle suunnatuista näytelmistään. Vuodesta 1986 toimineen kesäteatterin projekteissa näkyy loistavasti kaikenikäisten yhteisöllinen tekeminen. Jokaiselle teatterista kiinnostuneelle löytyy mielekästä tekemistä mm. näyttelemisestä, musisoimisesta, puvustuksesta, kahvin myynnistä tai monista muista järjestelytehtävistä.
Rämsöön Kesäteatteri on palkittu monesti toiminnastaan: vuonna 2018 Lampun Henki -palkinnolla työstään lasten teatteritaiteen edistämisestä ja lasten teatteriharrastamisen mahdollistamisesta (myöntäjä Pirkanmaan lastenkulttuurikeskukset ja Tampereen kaupunki), Kunniamaininta, kulttuuritoimija (Pirkan kylät ry), Vuoden kulttuuriteko 2019 teatteritoiminnasta sekä Vuoden kulttuuriteko 2020 komeasta katsomokatoksesta (Vesilahden kunta). Uuden ainutlaatuisen katsomokatoksen myötä Teatterirannan toiminta ja tarjonta on monipuolistunut.
Kesäisin kyläläisten olohuoneena toimivassa Teatterirannassa on Kesäkahvila, joka tarjoaa uimarannan käyttäjille jäätelöt ja maukkaat kahvit, ja samalla mahdollisuuden kesätöihin 14 – 17 v. nuorille.
Rämsöön Kyläkerho ry on vuokrannut Teatterirannan Vesilahden kunnalta 30 vuodeksi käyttöönsä. Kaikki Teatterirannan rakennukset ovat kyläläisten rakentamaa kyläkerhon omaisuutta.
Harrastustoiminta
Harrastusmahdollisuuksia upean luonnon lisäksi on tarjolla mm. Rämsöön Teatterirannassa, Ahtialassa ja Seurantalolla.
Ahtialassa toimii spinning- ja jumppakerhoja sekä kertaluontoisia kursseja ja tilaisuuksia. Suonojärven rannassa on lapsiystävällinen uimaranta, jota ylläpitää Vesilahden kunta. Kylän kirkkovenettä soudetaan kesäisin kuntoilumielellä ja venettä perämiehineen voi vuokrata Rämsöön Kyläosuuskunnan kautta.
Lasten ja nuorten toimintaryhmä päättää omasta toiminnastaan ja järjestää mm. peli-iltoja ja retkiä.
Iloinen Konkkaronkka toiminta jatkaa vähitellen toimintaa, joka aloitettiin ”Rämsöön Iloinen Konkkaronkka”- hankkeena 2016 – 2020 Ahtialan päiväkodilla. Viikoittain kylän ikäihmiset ja päiväkodin lapset kokoontuivat yhdessä mukavan tekemisen merkeissä.
Aktiivista toimintaa on myöskin Rämsöön Seurantalolla. Talo tarjoaa tilat moninaiselle tekemiselle kuten sählyryhmät, lasten ja nuorten peli-illat, kahvakuula ja eri-ikäisten kokoontumiset. Viihtyisää 50-luvun tyylistä Seurantaloa vuokrataan erilaisiin kokous- ja juhlatilaisuuksiin.
Harrastuksista löytyy tietoa Rämsöön kotisivuilta ramsoo.fi ja kylätiedotteista.
Kylän historiaa
Tarinoiden mukaan Rämsöö on Vesilahden vanhin kylä. Kylä on syntynyt Suonojärven ympäristöön. Suonojärvi laskee Lanajokena Kuloveteen ja kuuluu Kokemäen joen vesistöön. Historiaan kuuluukin myös tukinuitto sekä Lanajoen historia monine myllyineen. Nykyiseen Rämsöön kylään mielletään kuuluvaksi entinen Ahtialan koulupiiri ja siihen kuuluvat kyläalueet, mm. Suonola, jossa tiedetään olleen suuri 11 talon kylä jo 1500-luvulla. Rämsöön maisemissa kulkivat jo Klaus Kurki ja Kustaa III joukkoineen mutkaista ratsupolkua Sastamalaan ja Turkuun. Tätä reittiä Narva – Rämsöö – Stormi kutsuttiin Narvanmatkantieksi, kun Tyrvään ja Vesilahden talollisille annettiin vuonna 1628 tehtäväksi rakentaa ja ylläpitää tietä. Sama tie (nyk. seututie 301) on merkittävä poikittaisliikennereitti mm. Sastamalasta Lempäälään ja rannikolta Helsingintielle.
