Reilun 4500 asukkaan elinvoimainen ja kehitysmyönteinen Vesilahti sijaitsee Pirkanmaalla, nopeasti kasvavalla Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen keskustasta hurauttaa Vesilahdelle vain 25 minuutissa. Vesilahden naapurikuntia ovat Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Sastamala ja Urjala.
Vesilahden historia
Vesilahti on täynnä historiaa ja tarinoita. Vesilahden Narvassa sijaitsevaa Laukon kartanoa hallinneen Kurki-suvun vaiheet kietoutuvat tiiviisti Suomen historian kehitysvaiheisiin. Vesilahti on yksi vanhimpia Sisä-Suomen asuttuja alueita, mistä todistavat lukuisat hautalöydöt rautakauden ajalta.
Oletko kuullut Elinan surmasta, pakanapäällikkö Kirmukarmusta tai pirkkalaispäällikkö Matti Kurjesta? Vesilahti lumoaa tarinoillaan. Jopa Elias Lönnrot löysi täältä inspiraation lähteen runojen keruulle, Kantelettarelle ja Kalevalan synnylle.
Ystävyyskunnat
Vesilahden kunnalla on kaksi ystävyyskuntaa; Rõuge Virossa ja St. Georgen Saksassa. Viron kaakkoisosassa Võrumaan maakunnassa sijaitseva Rõuge on ollut ystävyyskuntana vuodesta 2000 lähtien. Matkaa maakunnan pääkaupunkiin Võruun on noin 15 kilometriä ja Tallinnaan noin 260 kilometriä. Kunnan pinta-ala on noin 260 km² ja asukkaita kunnassa on runsaat 5500.
Saksan Baden-Württembergin osavaltiossa eteläisessä Schwarzwaldissa, noin 100 kilometriä Stuttgartista lounaaseen sijaitseva St. Georgen on ollut ystävyyskuntana vuodesta 2002 lähtien. Kaupungin pinta-ala on noin 60 km² ja asukkaita on runsaat 13 000.
Vesilahden vaakuna
Vesilahden vaakuna on saanut aiheensa kunnan historiasta. Vaakunan avain, joka on Pyhän Pietarin tunnus, oli esiintynyt jo isonvihan ajoilta peräisin olevassa pitäjän nostoväestä muodostetun Porin jalkaväkirykmentin Vesilahden komppanian lipussa. Pietari oli puolestaan toinen Vesilahden katolisen seurakunnan suojeluspyhimyksistä. Kurki on peräisin vanhimman Kurjen aatelissuvun vaakunasta; suvun kanta-isät asuivat Laukon kartanossa Vesilahdessa.
Vaakunan selitys kuuluu ”hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset”. Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 29. maaliskuuta 1951. Lähde: Suomen kunnallisvaakunat s. 166. Suomen Kunnallisliitto, 1982.
Vesilahti pähkinänkuoressa
Kunnanjohtaja: Mikko Latvala
Perustettu: 1869, ensimmäinen asiakirja Vesilahden seurakunnasta on vuodelta 1346
Sijaitsee: Pirkanmaan maakunnassa
Väkiluku: 4509 (5/2024)
Kokonaispinta-ala: 354 km², josta maapinta-ala 301,8 km² ja vesipinta-ala 52,2 km² (14,7%)
Työttömyysaste: 6,8 % (3/2024)
