Lasten ja nuorten kuvataidekoulun näyttely kirjaston nuortenosastolla.
Sadun toinen puoli -näyttelyssä nähdään 11-13 -vuotiaiden vesilahtelaisten Pirkan opiston kuvataidekoululaisten teoksia. Näyttely kytkeytyy kuvataidekoulun lukuvuositeemaan Nurinkurin.
Lähtökohtana näyttelyn teoksille olivat klassikkosadut ja niiden uudelleentulkinta. Tarinoissa, kuten Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Tuhkimo tai Prinsessa Ruusunen esiintyy kaikissa naispuolinen tyranni, kuten äitipuoli, kuningatar, noita tai haltia, jonka pahuudesta kärsii nuori, viaton nainen. Vain nuori urhea mies (prinssi) voi pelastaa naisen sorrosta tai ikuisesta unesta. Pohdimme teemoja ja stereotypioita, jotka toistuvat vanhoissa saduissa ja miten tarinankerronnan maneerit ovat ehkä vaikuttaneet asenteisiin sukupolvien ajan.
Vanhojen satujen alkuperäisversioissa on raakaa väkivaltaa, jonka kuvaukset oli tarkoitettu opetukseksi kasvaville. Tämän tyyppisen ”opetuksellisuuden” synkimmät muodot on siloteltu Disney-moderoinnin läpikäyneistä tuotannoista, joiden parissa viimeisimmät sukupolvet ovat kasvaneet. Kullakin ajalla on omat tabunsa ja jopa vuosikymmen tai pari sitten kirjoitettu satu saatetaan nähdä nyt epäkorrektina. Mikä mahtaa olla sensuurin alla vuonna 2050, kun nämä taiteilijat lähestyvät keski-ikäänsä ja valitsevat satuja lapsille?
Näyttelyn taiteilijat eivät ole enää esim. yllä mainittujen satujen kohdelukijoina, mutta heillä kaikilla on niihin kosketuspintaa varhaislapsuuden kautta. Nyt vähän vanhempana he pystyvät katsomaan sadun sisälle analyyttisemmin ja voimme tarkastella myös satujen pimeämpää puolta. Syntyi teoksia, jotka tulkisevat vapaasti klassikkosatuja ja jotka eivät karta myöskään pimeyttä. Metsä on kutsuva, mutta mitä sen kätköistä löytyy?
Näyttelyn taiteilijat ovat Eemil Raskangas, Emma Koskensalo, Emma Kinnunen, Kamilla Lintula, Matias Polku, Mila Kinnunen, Meea Mustonen ja Sade Rautio.
Näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija Kristiina Sario.

Järjestäjä:
Vesilahden kirjasto