Nuorisopalvelut - Vesilahti

Vesilahden nuorisotoimi ja sen työntekijät toimivat kunnassa kokoavana tahona, joka organisoi ja kehittää nuorisotyötä Vesilahden kunnan alueella. Nuorisotyöllä halutaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tasapainoista kehittymistä ja sosiaalista vahvistumista. Vesilahdessa nuorisotyöhön kuuluu varhaisnuoriso- ja nuorisotyö.

Nuorisotyön työmuotoja ovat

nuorisotilatyö sekä ryhmätoiminta,
koulunuorisotyö,
kulttuurinen nuorisotyö,
nuorten osallisuustoiminta,
nuorisotakuun toteuttaminen kunnan nuorisotyön osalta,
lasten ja nuorten harrastus- ja leiritoiminta sekä
etsivä nuorisotyö.

Nuorisotyön pääpainopiste on 13-17 -vuotiaissa nuorissa. Nuorisotoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri puolilla Vesilahtea yhteistyössä muiden nuorisotoimijoiden kanssa. Toiminnan järjestämisessä pyritään huomioimaan alueelliset toiveet ja tarpeet. Lasten ja nuorten mielipiteitä kuullaan ja heidän näkemyksiään hyödynnetään palvelujen kehittämisessä.

Mahdollisuus vaikuttaa

Nuorisotilalla nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä, nuorisotilan arkeen, järjestettävään toimintaan ja tapahtumiin tilatoimikunnan kautta sekä järjestää itse toimintaa ja tapahtumia. Nuorisotyöntekijät mahdollistavat nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen olemalla tukena ja kannustamalla aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen. Haluamme, että kynnys osallistua kaikkeen vaikuttamistoimintaan on matala.

Koulunuorisotyö

Koulunuorisotyö on nuorisotyön muoto, jossa nuorisotyöntekijä on osa koulun viikoittaista arkea ja oppilashuoltoa. Työnkuvaan kuuluu muun muassa yhteisöllisyyden kasvattaminen, kiusaamisen ehkäisy ja kouluviihtyvyyden parantaminen sekä niihin liittyvät työmenetelmät. Koulunuorisotyöntekijä on kiireetön aikuinen, joka on läsnä koulun arjessa, ohjaa erilaisia ryhmiä, järjestää välituntitoimintaa yhdessä oppilaiden kanssa sekä edistää monialaisesti yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia koulussa.

Nuorisotyön avustukset

Kunta tukee nuorisotoimijoita vuosittain jakamalla toiminta-avustuksia. Tarkemmat tiedot avustuksista löydät avustussivuilta.

Nuoret ja ilmastonmuutos – polje pyörää, älä mopoa

Nämä sivut ovat tarkoitettu Vesilahtelaisille nuorille. Sivuston materiaali on toteutettu yhteistyössä 17 vuotiaiden kesätyöntekijöiden kanssa kesän 2020 aikana, jotta nuoret saisivat mahdollisimmna paljon itseään kiinnostavaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja Vesilahden kunnan ilmastotyöstä.

Mitä on ilmastonmuutos?

Ilmastonmuutoksella viitataan yleensä ihmisen toiminnasta aiheutuvaan maapallon lämpötilan nousuun, joka on meneillään nyt. Vaikka ilmastonmuutos on osaltaan normaalia maapallolle, tämänhetkinen ilmastonlämpeneminen ei ole normaalia.

Ilmastonmuutokseen on monia syitä. Ehkä suurin ja tunnetuin on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan ilmiötä, jossa osa auringon lämmöstä joka osuu maapalloon sitoutuu ilmakehään, kun osa lämmöstä taas katoaa takaisin avaruuteen. Ilman tätä ilmiötä maapallon keskilämpötila olisi n. 33°C alhaisempi. Kasvihuoneilmiö on mahdollinen erilaisten kasvihuonekaasujen ansiosta (esim. hiilidioksidia CO2)(Open iImasto-opas, Ilmasto-opas). Noin 1800-luvun lopusta lähtien maapallon keskilämpötila on noussut epätavallisen nopeasti. Tämä voidaan selittää kasvihuoneilmiön voimistumisella, joka johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Kun kasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaa, myös lämmönmäärä joka sitoutuu maapalloon kasvaa lämmittäen maapalloa. Fosiilisten polttoaineiden käyttäminen tuottaa hiilidioksidia ja kiihdyttää ilmastonlämpenemistä ja näin myös ilmastonmuutosta.(Open iImasto-opas, Wikipedia)

Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan aiemmin selitettyä ilmiötä, ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ympäristö vaikutuksia. Näihin kuuluvat mm. napajäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu ja luonnon köyhtyminen. Ilmastonmuutoksella voi olla kohtalokkaita seurauksia ihmisille, jotka elävät jo lämpimillä tai kuivilla alueilla.

Miksi ilmastonmuutosta pitää hillitä, mutta myös sopeutua siihen?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeää, koska siitä aiheutuvaa vahinkoa ei voi korjata sen tapahtumisen jälkeen. Ihmisille koituvat haitat tulevat näkymään varsin myöhään muiden vaikutusten ohella. Esimerkiksi erilaisten eläinten sukupuuttoon kuoleminen tulee tapahtumaan huomattavan nopeasti. Jääkarhujen määrä on laskenut huomattavasti napajäätiköiden sulamisen takia, eivätkä ne voi elää muunlaisessa ympäristössä. (WWF)

Toinen vähemmän tunnettu esimerkki ovat liemikilpikonnat. Liemikilpikonnien sukupuoli määräytyy rantahiekan lämpötilan mukaan. Lämpimällä säällä syntyy naaraspuolisia yksilöitä ja kylmällä taas koiraita. Tällaisille lajeille lämpötilasta aiheutuva yksilöiden sukupuolten määrän epätasapaino vaarantaa koko lajin. (WWF) Myös kotimaiset lajit ovat uhattuna. Suomessa naali on jo sukupuuton partaalla, kun myöhäiset ja lämpimät talvet ovat vieneet siltä elintilaa. Yleisesti suurin osa Pohjois-Suomen lajistosta on uhattuna. (Metsähallitus)

Silti ei näytä siltä, että ilmastonmuutokseen tullaan puuttumaan ajoissa. Maat eivät tunnu löytävän ratkaisua asiaan ja päätökseentekoon vaikuttavat erilaisten poliitisten ja kaupallisten tahojen intressit. Siksi meidän tulee myös varautua ilmastonmuutoksen etenemiseen ja tehdä valmisteluja siitä aiheutuvia haittoja varten. Lämpötilan noustessa jotkin maapallon alueet voivat muuttua elinkelvottomiksi, jolloin pohjoisimmille alueille tulee virtamaan ns. ilmastopakolaisia. Tutustu Yle:n artikkeliin, joka käsittelee ilmastopakolaisuutta oikealta sivupalkista.

Suomi on hyvässä asemassa ilmastonmuutokseen nähden. Olemme pohjoisella puolella maapalloa, joten lämpenemisestä voi koitua hyviä asioita, kuten lämmityskulujen laskeminen. Myös talvien leudontuessa eksoottisten lajikkeiden viljely tulee olemaan mahdollista. Ilmastonmuutoksen tulee kuitenkin silti suhtautua kriittisesti ja pyrkiä sen hillitsemiseen.

Teksti: Kesätyöntekijä Onni (17 vuotta) kesällä 2020

Vesilahden ilmastotyö

HINKU-verkosto

Vesilahden kunta liittyi Hiilineutraaliit kunnat -verkostoon vuonna 2018. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 80 %:ia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentämisen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta eli ilmakehän lämpiämistä. Verkosto kokoaa ilmastonmuutoksen hillinnästä kiinnostuneet kunnat, asiantuntijat ja yritykset yhteen.